Julia Quinn: The Secret Diaries of Miss Miranda Cheever (2007)

 

2 March 1810... Today, I fell in love. At the age of ten, Miranda Cheever showed no signs of Great Beauty. And even at ten, Miranda learned to accept the expectations society held for her - until the afternoon when Nigel Bevelstoke , the handsome and dashing Viscount Turner, solemnly kissed her hand and promised her that one day she would grow into herself, that one day she would be as beautiful as she already was smart. And even at ten, Miranda knew she would love him forever.

 

But the years that followed were as cruel to Turner as they were kind to Miranda. She is as intriguing as the viscount boldly predicted on that memorable day - while he is a lonely, bitter man, crushed by a devastating loss. But Miranda has never forgotten the truth she set down on paper all those years earlier - and she will not allow the love that is her destiny to slip lightly through her fingers...

 

Kirja alkaa lupaavasti. Jos edellinen kirja oli hidas luettava, tämä tempasi heti mukaansa. Pidän Quinnin kirjoitustyylistä ja kertojan äänestä. Henkilöt tuntuvat mukavilta ja hauskoilta. Enemmikseen minulla oli ongelmia Turnerin kanssa. Hän oli niin pölkkypää, että olisin halunnut ravistella häntä. Kun kirjaa oli kaksi kolmannesta takana, hän sai osakseen sympatiani ja halusin vuorostaan ravistella Mirandaa. Yksinkertaisesti inhoan juonta, jossa nainen suostuu menemään naimisiin miehen kanssa, jolla on pettymyksiä takanaan ja joka on hyvin selvästi kertonut, ettei tiedä rakastaako hän naista. Naiselle tämä on ihan ok, hän ei ehkä pidä asiasta, mutta hyväksyy asiantilan. Sitten yhtäkkiä asia suureneekin isoksi ongelmaksi naisen mielestä. Kaikki miehen hyvät naista huomioivat teot kalpenevat sen rinnalla, ettei tämä ole koskaan kertonut rakastavansa tätä... Mieleni tekee paiskata pokkari seinään, kun näen tällaisen juonikuvion tulevan. Ja viimeiset 20-30 sivua ovat niin kliseisiä, että jälkeenpäin oksettaa. No nyt vaikuttaa siltä, etten pitänyt kirjasta lainkaan, mutta oli siinä omat loistavat hetkensäkin. Mirandan ja Turnerin välinen kemia pelaa ajoittain todella mallikkaasti ja luvassa on todella hauskoja hetkiä ja hienoa dialogia, joka pelastaa kyllä paljon. Pidän Julia Quinnista paljon, mutta tämän kirjan laitan kyllä kiertoon.